Suojauslaskennasta ja koronvaihtosopimusten käsittelystä

NumeroAntopäivämäärä
196313.12.2016
Asiasanat
Koronvaihtosopimus. Pitkä juoksuaika. Suojauslaskenta IFRS-standardiston mukaisena.

Koronvaihtosopimus. Pitkä juoksuaika. Suojauslaskenta IFRS-standardiston mukaisena.

 

1. Lausuntopyyntö

 

Hakija (- - -) on pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lausuntoa koronvaihtosopimusten tilinpäätöskäsittelystä.

 

Hakija pyytää lausuntoa tiettyjen yksilöityjen koronvaihtosopimustensa hyvän kirjanpitotavan mukaisesta käsittelystä yhtiön tilinpäätöksessä.

 

Hakija kysyy:

 

1)      Voiko yhtiö käsitellä vailla hankintamenoja olevia korkojohdannaisia tilinpäätöksessään 31.12.2016 siten, että kyseisten korkojohdannaisten ennustetuista negatiivisista rahavirroista, joista ei olisi odotettavissa vastaavaa tuloa, kirjattaisiin velaksi tai pakolliseksi varaukseksi kirjanpitolain (1336/1997; jäljempänä KPL) 5:14 §:n perusteella ainoastaan lähitulevaisuudessa - esimerkiksi vuosina 2017 ja 2018 - ennustetuiksi syntyvien negatiivisten rahavirtojen määrä eikä sopimusten tilinpäätöspäivän koko markkina-arvon määrää?

 

2)      Tuleeko lausuntopyynnön kohteena olevien koronvaihtosopimusten sisältämät purkuehdot huomioida yhtiön arvioidessa sopimusten aiheuttamien vastuiden mahdollista realisoitumista, ja jos tulee, tuleeko tämän arvioinnin ulottua tilikautta seuraavan tai sitä seuraavan vuoden yli?

 

3)      Mikäli kirjanpitolautakunnan vastaus kysymykseen 1 on myönteinen, riittääkö oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen täyttämiseksi yhtiön tilinpäätöksen 31.12.2016 liitetiedoissa kuvaus kyseisten lausuntopyynnön kohteena olevien koronvaihtosopimusten keskeisistä sopimusehdoista, sopimusten tarkoituksesta suhteessa yhtiön korkosuojausstrategiaan sekä tiedot kyseisten sopimusten käyvistä arvoista ja taseeseen mahdollisesti kirjatuista määristä?

 

Hakija esittää kysymystensä taustaksi seuraavan.

 

Hakijalla on neljä kappaletta tässä lausuntopyynnössä tarkemmin kuvattavia, erittäin pitkän juoksuajan (15 - 30 vuotta) omaavia koronvaihtosopimuksia, jotka eivät ehdoiltaan ja maksuprofiililtaan poikkea tavanomaisista koronvaihtosopimuksista. Nämä sopimukset suojaavat 31.12.2016 alkaen yhtiön taseessa jo olevien muuttuvakorkoisten lainojen tai tulevaisuudessa nostettavien muuttuvakorkoisten lainojen korkoriskiä. Lausuntopyynnön kohteena olevia korkojohdannaisia ei ole tehty tarkoituksessa saada tuottoja lyhyen aikavälin markkinakorkojen muutoksista.

 

Hakijan tavoitteena on 35 %:n omavaraisuusaste, mikä edellyttää jatkossakin merkittävää velkarahoituksen osuutta. Yhtiö on pääasiallisesti altistunut rahoituslainojen korkoriskille muuttuvien korkojen osalta ja sen katsotaan liittyvän lähinnä lainasalkkuun.

 

Viime vuosien voimakas volatiliteetti Euroopan korkomarkkinoilla sekä Euroopan Keskuspankin (EKP) toteuttamat rahapoliittiset toimet ovat aiheuttaneet voimakasta markkina-arvon vaihtelua lausuntopyynnössä kuvatun kaltaisten johdannaisten markkina-arvoissa vuosien 2011 - 2016 aikana.

 

Emoyhtiön tilinpäätös

Konsernin emoyhtiönä toimivan Oyj:n erillistilinpäätökseen ei ole rahoitusvälineiden osalta sovellettu eikä 31.12.2016 päättyvän tilikauden tilinpäätöksessä tulla soveltamaan Kirjanpitolain 5 luvun 2 a §:n mahdollistamaa menettelyä jossa rahoitusvälineisiin luettavat johdannaiset merkittäisiin taseeseen käypään arvoon.

Yhtiön erillistilinpäätöksessä sovelletaan rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen arvostamisperusteena Kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n mukaista menettelyä.

Lausuntopyynnön kohteena olevien johdannaisinstrumenttien kuvaus

Lausuntopyynnön kohteena olevat neljä johdannaissopimusta koostuvat seuraavanlaisista sopimuksista. Kaikissa sopimuksissa maksu- ja korontarkistuspäivät ovat kuukausittain.

Sopimus 1

Pääoma EUR                                          82 237 500,00

Yhtiö maksaa                                         N,NN % Per annum

Pankki maksaa                                       1 kk EURIBOR Per annum

Alkamispäivä                                         18.1.2017

Päättymispäivä                                      18.1.2047

  Sopimus 2

Pääoma EUR                                          82 237 500,00

Yhtiö maksaa                                          M,MM % Per annum

Vastapuoli maksaa                                 1 kk EURIBOR Per annum

Alkamispäivä                                          18.1.2017

Päättymispäivä                                       18.1.2047

Nämä sopimukset on tehty tarkoituksessa korvata yhtiön 30.12.2016 päättyvät korko-optiosopimukset jotka ovat suojanneet päättymiseensä saakka yhtiön muuttuvakorkoisten lainojen korkoriskiä. Toisin sanoen yhtiö katsoo näiden ylläkuvattujen sopimusten 1 ja 2 suojaavan 31.12.2016 lukien yhtiön muuttuvakorkoista lainasalkkua sekä tulevaisuudessa nostettavien muuttuvakorkoisten lainojen korkoriskiä.

Sopimukset 1 ja 2 eivät aiheuta olennaista muutosta yhtiön liiketoiminnan rahavirtaan vuodesta 2017 eteenpäin verrattuna liiketoiminnan rahavirran toteumiin ajalla 12/2012-6/2016. Sopimuksiin sisältyy ennenaikaiseen purkamiseen liittyvä ehto. Sopimukset ovat hankintamenottomia.

Sopimus 3

Pääoma                                                     87 075 000,00

Yhtiö maksaa                                           N,NN Per annum

Vastapuoli maksaa                                  1 kk EURIBOR Per annum

Alkamispäivä                                           19.1.2015

Päättymispäivä                                        17.1.2031

Sopimus 4

Pääoma                                                     87 075 000,00

Yhtiö maksaa                                           M,MM % Per annum

Vastapuoli maksaa                                  1 kk EURIBOR Per annum

Alkamispäivä                                           19.1.2015

Päättymispäivä                                        17.1.2031

Yhtiöllä on 250 miljoonaa euroa kiinteäkorkoista joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuonna 2019. Tämä kiinteäkorkoinen laina on yhtiön toimesta muunnettu tosiasiallisesti muuttuvakorkoiseksi lainaksi koronvaihtosopimuksella. Yhtiö katsoo sopimusten 3 ja 4 suojaavan edellä kuvatun rakenteen muodostaman synteettisen muuttuvakorkoisen lainan sekä tulevaisuudessa nostettavien muuttuvakorkoisten lainojen korkoriskiä.

Sekä sopimukseen 3 että sopimukseen 4 sisältyy sopimuksen ennen aikaiseen purkamiseen liittyvä ehto. Sopimukset 3 ja 4 ovat yhtiön käsityksen mukaan asia ennen muotoa -perusteella hankintamenottomia koronvaihtosopimuksia.

Koronvaihtosopimusten käypien arvojen määrittelyssä on käytetty vastapuolen hintanoteerausta, jota on verrattu tilinpäätöspäivän markkinakorkoihin ja muuhun markkinainformaatioon. Yhtiö katsoo, että käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka yhtiö joutuisi maksamaan, tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen. Yhtiön käsityksen mukaan korkojohdannaisten käyvät arvot vastaavat niiden kassavirtojen nykyarvoa arvostushetken markkinakorkonoteerauksista johdettuna.

Sopimusten markkina-arvojen määrittämisessä käytettyjen korkomarkkinanoteerausten volatiilisuus on ollut huomattavan suurta viimeisten vuosien aikana. Sopimusten markkina-arvo painottuu lisäksi erittäin pitkän ajan päästä (yli 5 vuotta) ennustettuihin rahavirtoihin.

Hakija katsoo, että lausuntopyynnön kohteena olevien johdannaisten negatiivinen markkina-arvo ei ole vielä kokonaisuudessaan realisoitunut, koska markkina-arvon toteutumiseen rahavirtoina liittyy huomattavaa epävarmuutta eikä näin ollen kirjanpitolain 5 luvun 14 § 1 momentin 2) kohdan asettama todennäköisyyden edellytys menon ja menetyksen kirjaamiselle täyty ainakaan vuodesta 2019 eteenpäin.

Hakijan käsityksen mukaan ei ole todennäköistä, että vastapuolena olevat pankit käyttäisivät lausuntopyynnön kohteena olevissa johdannaissopimuksissa olevia purkuoikeuksiaan. Lisäksi näitä sopimuksellisia purkuoikeuksia, joiden perusteella johdannaissopimusten vastapuolina olevat pankit voisivat vaatia yhtiötä maksamaan pankeille näiden johdannaissopimusten markkina-arvon purkuhetkellä, voidaan käyttää aikaisintaan lokakuussa 2020 eli hieman yli 3 vuoden ja 9 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä 31.12.2016.

 

2. Lausunto

 

2.1. Erillisarvostus ja bruttoperiaate lähtökohtana. Kirjanpitokäsittelyn kannalta on keskeinen kysymys, onko johdannaissopimus sellaisessa suhteessa suojauskohteeseen, että voidaan pitää KPL 1:3 §:n tarkoittaman hyvän kirjanpitotavan mukaisena poiketa niiden käsittelyssä KPL 3:3.1 §:n kohtien 7 ja 8 mukaisesta erillisarvostuksesta ja netottamiskiellosta (eli bruttoperiaatteesta). Tällainen poikkeaminen eli nettokäsittely on hyväksytty kirjanpitolautakunnan aiemmassa lausunnossa KILA 1912/2014, jonka mukaan suojaavasta koronvaihtosopimuksesta aiheutuvat rahoituskulut ja -tuotot voidaan käsitellä yhdessä suojattavasta erästä – joka oli vaihtuvakorkoinen lainasopimus – aiheutuvien menojen kanssa siten, että tuloslaskelmaan merkittävät rahoituskulut vastaavat kirjanpitovelvolliselle aiheutunutta tosiasiallista kulua liiketoimintaa varten tehdystä vieraan pääoman ehtoisesta rahoitusjärjestelystä.

 

2.2. Nettokäsittelyn edellytykset muuten kuin IFRS-perusteisesti. Mainitussa lausunnossa KILA 1912/2014 asetettiin tiukat edellytykset nettokäsittelylle silloin, kun ei sovelleta KPL 5:2 a §:n nojalla IFRS-standardien mukaista käypään arvoon merkitsemistä: ”Kun muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, on järjestelystä tuloslaskelmaan merkittävä rahoituskulujen nettomäärä kiinteän koron suuruinen” (kohta 2.5, kolmas kappale). Lausunnossa tarkoitettu ”kumoaminen” edellyttää suojaukselta kattavuutta ja täydellisyyttä siten, että taseeseen on merkittynä koronvaihtosopimuksen nimellismäärää vastaava lainakomponentti ja koronvaihtosopimuksen voimassaoloaika vastaa lainan juoksuaikaa. Lausunnossa todetaan muunlaisista (ts. ”ei-suojaavista”) sopimuksista käänteisesti, että ”- - sellaiset koronvaihtosopimukset, joihin ei liity vastaavaehtoista velkaerää tai muuta suojattavaa kohdetta, käsitellään toisin [- -] siltä osin kuin suojaavaa kohdetta ei ole. Niihin perustuvat tulot merkitään bruttoperiaatteen mukaisesti rahoitustuottoihin ja menot vastaavasti rahoituskuluihin. Suojaavan koronvaihtosopimuksen ja muussa tarkoituksessa tehdyn sopimuksen käsittely tuloslaskelmassa eroaa siten toisistaan edellä kuvatuin tavoin” (kohta 2.6).

 

2.3. Nettokäsittelyn suppea tulkinta.  Edeltävässä 2.2 kohdassa kuvattu menettely on poikkeus erillisarvostuksen ja bruttoperiaatteen pääsäännöstä, joten sitä soveltavan kirjanpitovelvollisen on kyettävä todentamaan, että edellytykset menettelylle täyttyvät. Siten tilinpäätöksen liitetietona tulee kuvattavaksi tällaisen koronvaihtosopimuksen suojaava luonne.  Koska arvio tulee tehdä tosiasiallisten olosuhteiden perusteella, ei sillä seikalla, miten näitä sopimuksia kutsutaan, ole merkitystä kirjanpito-oikeudellisessa arvioinnissa. Koska kyse on pääsäännöstä poikkeamisesta, tulee lautakunnan käsityksen mukaan edellytyksiä tulkita suppeasti.

 

2.4. IFRS:n mukaisen käsittelyn rajaaminen.  Lausunnon KILA 1912/2014 mukaan ”- - tilanteessa, jossa kirjanpitovelvollinen toimii KPL 5:2 §:n mukaisesti, ei kirjanpitosäännöstö tunne suojausmenettelyä” (kohta 2.2, toinen kappale). Tämä lausuma antaa ymmärtää, ettei suojausmenettely ja -laskenta – sellaisena kuin se KPL 5:2a §:n perustana olevassa IFRS-standardistossa laajasti käsitetään – olisi mahdollinen muuta kuin tilanteessa, jossa kirjanpitovelvollinen noudattaa mainitun lainkohdan mukaista menettelyä kaikkien rahoitusvälineidensä osalta eli muissakin kuin suojaavissa ja sellaiseksi tarkoitetuissa ja niiden kohteissa. Kirjanpitolautakunta täsmentää kantaansa nyt käsiteltävänä olevassa asiassa toteamalla, että KPL 1:3 §:ssä säädetyn hyvän kirjanpitotavan mukainen vertailukelpoisuus kuuluu ensisijaisiin tavoitteisiin tilinpäätösinformaation antamisessa. Jos edellä kuvatusta erillisarvostuksesta ja bruttoperiaatteesta on tarpeen poiketa KPL 3:2.1 §:n mukaisen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi rahoitusvälineillä toteutetusta suojausmenettelystä tai -laskennasta, eivät asiaa koskevat kansalliset menettelytavat voi eriytyä IFRS-standardien mukaisista ilman, että vertailukelpoisuus vaarantuisi merkittävällä tavalla. Tästä syystä myös KPL 5:2 §:n mukaan toimittaessa tulee suojaaviksi tarkoitettujen johdannaissopimusten käsittelyssä menetellä vastaavalla tavalla kuin jos sovellettaisiin KPL 5:2a §:n mukaista menettelyä. Käsittelyn tulee olla riippumaton siitä, laaditaanko tilinpäätös KPL 7a luvun nojalla kokonaisuudessaan IFRS-perusteisesti vai sovelletaanko IFRS-standardien vaatimuksia kaikkiin rahoitusvälineisiin tai tiettyihin johdannaissopimuksiin ja niillä suojattujen ja suojattavaksi tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin.

 

2.5. IFRS:n täydellinen noudattaminen tilinpäätöskäsittelyssä ja -informaatiossa. Edellä todetusta vertailukelpoisuuden tavoitteesta johtuu, että IFRS-standardien mukaista suojausmenettelyä tai -laskentaa soveltavan kirjanpitovelvollisen tulee antaa liitetietona kattava selvitys siitä, mihin rahoitusvälinelajeihin menettely kohdistuu. Lisäksi lautakunta korostaa, että IFRS-standardien mukaisuus tarkoittaa, että standardeja on noudatettava tyhjentävästi niin johdannaisten ja muiden rahoitusvälineiden merkitsemisessä tilinpäätökseen kuin myös liitetietojen esittämisessä. Toisin sanoen edeltävän kohdan 2.4 mukainen rajausmahdollisuus ei tarkoita poikkeusta standardien mukaisesta käsittelytavasta eikä informaatiovaatimuksista.

 

2.6. Vastaus lausuntopyyntöön. Koronvaihtosopimusten käsittelylle on seuraavat edellä kuvatut vaihtoehtoehdot: i) KPL 3:3.1 §:n kohtien 7 ja 8 tarkoittama erillisarvostus bruttoperiaatteella; ii) nettomenettely perustuen suojattavan erillislainan ja sitä suojaavan koronvaihtosopimuksen käänteiseen yhteneväisyyteen aiemmassa lausunnossa KILA 1912/2014 esitetyllä tavalla; sekä iii) lainasalkkua tai sen osaa suojaaviksi tarkoitettujen koronvaihtosopimusten käsittely IFRS-standardien mukaisesti.  Siten viimeksi mainittua, edellä 2.4 ja 2.5 kohdissa kuvattua saadaan soveltaa, jos hakija katsoo, että se on perustellumpi KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan antamiseksi kuin erillisarvostuksen ja bruttoperiaatteen mukainen menettely. Muussa tapauksessa hakemuksessa kuvattuihin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan KPL 3:3.1 §:n 7 kohdan mukaista erillisarvostusta, joka on perustettava yleiseen varovaisuuden periaatteeseen (KPL 3:3.1 § 4 kohta). Tällöin voimassa olevat sopimukset arvostetaan sopimuskohtaisesti tilinpäätöspäivän arvoon. Johdannaissopimuksen tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välinen negatiivinen erotus kirjataan tilikauden kuluksi KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

 

2.7. Suositus oikealle ja riittävälle kuvalle olennaisia koronvaihtosopimuksia koskevasta lisäinformaatiosta. Tilinpäätöskäsittelyn tulee kuvata taloudellista todellisuutta realistisesti, riippumatta siitä, onko vallitseva todellisuus raportoijan kannalta epäsuotuisa. Pikemminkin sellaisessa tilanteessa oikean tilinpäätösinformaation merkitys entisestään korostuu. Siten jos koronvaihtosopimuksilla on olennainen merkitys KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitetulle oikealle ja riittävälle kuvalle, lautakunta pitää tärkeänä niiden mahdollisimman seikkaperäistä kuvaamista tilinpäätöksessä, jotta kokonaisuus olisi ymmärrettävä tilinpäätöksen käyttäjälle.  Tämä on tarpeen, vaikka noudatettaisiin edellä tarkoitettua IFRS-perusteista nettomenettelyä.  Suositeltavaa on, että kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 2:7.2—3 §:ssä – samoin kuin pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen (1753/2015) 3:7.1 §:n 2 ja 3 kohdissa – tarkoitettuina tietoina kerrotaan muun muassa koronvaihtosopimuksista keskeiset ehdot sekä tiedot korkoherkkyydestä, kuten siitä miten korkomuutokset vaikuttavat sopimusten markkina-arvoihin ja mille aikavälille negatiivisten kassavirtojen suoritukset ajoittuvat tulevaisuudessa. Keskeisistä ehdoista käyttäjän kannalta olennaisia ovat muun muassa tiedot sopimuksen purkuehdoista ja mahdollisesta purkamisesta aiheutuvista vaikutuksista. Siten tilinpäätöksestä on käytävä ilmi mahdollisen purkuehdon käyttämisen vaikutus silloin, kun sitä on pidettävä merkittävänä. Jos kirjanpitovelvollisen tiedossa on tilinpäätöksen laatimishetkellä, että purkuehtoa tullaan soveltamaan, tulee tehdä asianmukainen kulukirjaus.

2.8. Lausunnon soveltaminen valuutta- tai hyödykejohdannaisiin. Kirjanpitokäytännön yhdenmukaisuustavoitteen kannalta lautakunta pitää KPL 1:3 §:n tarkoittaman hyvän kirjanpitotavan mukaisena edellä tässä lausunnossa esitettyjen menettelytapojen soveltamista rahoitusvälineiden ohella myös suojaustarkoituksessa tehtyihin valuutta- tai hyödykejohdannaissopimuksiin. Soveltaminen mahdollistaa IFRS-perusteisen menettelyn kohdissa 2.4 ja 2.5 kuvatulla tavalla. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että tämä kannanotto korvaa sen, mitä ns. valuuttayleisohjeen (yleisohje ulkomaanrahan määräisten saamisten sekä velkojen ja muiden sitoumusten muuttamisesta euromääräisiksi; 13.12.2005) kohdassa 3.3 on aiemmin esitetty.