Julkaisurekisteri

      Paluu

Julkaisun nimiYhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä 
Tekijät /
puheenjohtaja
Yrjö Myllylä 
SarjaKauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja (vuodesta 1993-3/2004)
Sarjanumero22 Julkaisuvuosi2001


OsastoElinkeino-osasto 
ISSN1236-2352 ISBN951-739-627-9 
Sivumäärä86 Kielisuomi 
Hinta88 mk Tutkimus 
Hyllyluokka  27 Lukumäärä
Asiasanat klusterit; elinkeinopolitiikka 
Huomautuskenttä 
Hare

PDF
TiivistelmäTutkimushankkeen tavoite on ollut löytää yhteistyömahdollisuuksia kaupunkiseutujen ja valtiotahon toimijoiden välillä klusterikehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena on ollut tutkimuksen perusteella antaa viitteitä valtion elinkeinopolitiikkaan yhteisten tavoitteiden ja mittareiden kehittämiseksi suurten kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikan kanssa. Samalla on testattu klusterikäsitteen käytön yleisyyttä, hyötyjä ja keinoja käsitteen menestyksekkääseen läpivientiin. Tutkimusvaihe on ollut luonteeltaan esitutkimus. Työ on jatkoa sisäasiainministeriön johdolla vuosina 1998 - 1999 toteutettuun tutkimukseen Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa - Kehitettävät klusterit ja kansainvälistämisen tukipalvelut. Hankkeen
käynnistämisen lähtökohtana oli elinkeinopoliittisen näkökulman vahvistaminen kaupunkipolitiikassa tarkentamalla em. klusteritutkimushank-keessa kehitettäviksi korostuneita klustereita suurten kaupunkiseutujen tasolla.

Tutkimuksen tulokset palvelevat myös aluekeskuksia antamalla keskuksille tieto sisällöllisiä painopistealueista, erityisesti kehitettävistä klustereista. Painopiste tuloksissa on 5 - 7 suurimman kaupunkiseudun näkökulmassa ja tarkentavat tutkimukset Aluekeskusohjelmaan kuuluvien muiden kaupunkiseutujen tasolla ovat tarpeen. Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen tavoite tulisi olla kasvukeskusten luominen. Mittarina perinteisten mittarien lisäksi voisi olla vuorovaikutuksen intensiviteetti, osaajaverkostot ja hyvinvointi. Valtiovallan mukana olo kaupunkiseutujen prosessien
alkuvaiheesta alkaen koetaan haasteeksi. Esimerkiksi yhteistyöhön kannustavat tulosohjausmittarit voisivat olla yksi keino tukea vuorovaikutusta.

"Suurten kaupunkiseutujen alueilla" tärkein kehitettävä klusteri viiden vuoden aikajänteellä on informaatioteknologian ja viestinnän klusteri. Toiseksi eniten mainintoja sai hyvinvoinnin klusteri, kolmanneksi eniten ympäristöklusteri. Klusterikäsite on osoittautunut hyödylliseksi uusia työpaikkoja kaupunkiseuduille luotaessa. Käsite on eniten käytössä suurilla kaupunkiseuduilla, valtionhallinnossa (TE-keskukset), tutkimus- ja oppilaitoksissa ja suurissa yrityksissä ja vähiten käytössä pienillä kaupunkiseuduilla ja pienissä yrityksissä ja "muut valtion toimijat" ryhmässä. Klusterikäsitteen käytön edistämisessä auttavat hyvät esimerkit, havainnollistaminen, sitoutuneet klusteriasiamiehet ja paneutuminen klustereiden
filosofiaan.

Suositeltavia jatkotutkimusteemoja ovat 1) Kehitettävät klusterit pienten kaupunkiseutujen alueilla, 2) Kehitettä-vien klustereiden kärkituotealueet, 3) Klusteroitumisen pullonkaulatekijät, 4) Menestyneiden klusteroitumis-prosessien tutkiminen. Tarkentavia tutkimuksia em. teemoissa tulee tehdä valtiotahon ja kaupunkiseutujen edustajien johdolla. Tulosten siirtämiseksi kohderyhmille ja jatkotutkimusten käynnistämiseksi jatkotoimena esitetään mm. tietoiskutyyppisiä esittelyitä valtionhallinnossa ja kaupunkiseuduilla.

KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Kai Karsma, puh. (09) 160 3671