| Tiivistelmä | Kioton pöytäkirjan joustomekanismeilla tarkoitetaan projektikohtaista yhteistoteutusta (Joint Implementation, JI) teollisuusmaissa ja puhtaan kehityksen mekanismia (Clean Development Mechanism, CDM) kehitysmaissa toteutettavaa päästöjen vähentämistä varten. Yhteistoteutushankkeita löytyy pääasiassa siirtymätalousmaista. Pöytäkirjan joustomekanismeihin kuuluu lisäksi päästökauppa (Emissions Trading, ET), jota valtiot - ja useiden osapuolten kannan mukaan
myös yritykset - voivat harjoittaa päästöoikeuksilla myöhemmin sovittavien sääntöjen mukaisesti.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut Kioton pöytäkirjasta ja myös mekanismien käytön tarkemmiksi säännöiksi ovat vielä
kesken. Toimikunnan mielestä joustomekanismeihin toistaiseksi liittyvät epävarmuudet johtavatkin siihen, että kansallinen ilmastopolitiikka on tässä vaiheessa syytä perustaa ensisijaisesti kotimaisten vähennystoimien varaan. Vaikka Suomi varautuisi täyttämään ilmastopolitiikan velvoitteensa kotimaisin toimin, on toimikunnan mielestä myös Kioton joustomekanismien käyttömahdollisuuksia syytä edelleen valmistella. Joustomekanismien perimmäisenä pyrkimyksenä on kansainvälisesti kustannustehokas ilmastopolitiikka, joka luo edellytyksiä päästörajoitusten asteittaiseen kiristämiseen taloudellista ja muuta yhteiskunnallista toimintaa mahdollisimman vähän haittaavalla tavalla. Siten joustomekanismien merkitys voi kasvaa myöhemmillä sitoumuskausilla.
Mallilaskelmien mukaan mekanismien käyttö olisi todennäköisesti edullista kotimaisiin päästöjen vähentämistoimenpiteisiin verrattuna. Mekanismien käytöllä saavutettavien päästöyksiköiden kansainväliset markkinat näyttäisivät muodostuvan riittävän suuriksi ajatellen Suomen ilmastopolitiikan suhteellisen rajallisia välittömiä tarpeita. Mitä laajempi on mekanismeilla kauppaa käyvä maa- ja toimijaryhmä, sitä suuremmat koko aluetta koskevat kustannushyödyt mekanismeilla saavutettaisiin. Mallilaskelmien antamaan kuvaan hankekohtaisten mekanismien edullisuudesta liittyy kuitenkin lukuisia epävarmuuksia.
Toimikunnan mielestä joustomekanismien käyttöön on valmistauduttava. Tavoitteena tulisi olla, että pidemmällä tähtäimellä Kioton mekanismien käyttö perustuisi hyvin toimiviin kansainvälisiin markkinoihin, joilla yritykset voivat hankkia ja myydä päästöyksiköitä Kioton pöytäkirjan osapuolten asettamissa puitteissa.
Toimikunta ehdottaa, että alkuvuodesta 2001 asetetaan työryhmä valmistelemaan mekanismien käyttöön liittyvien viranomaistoimintojen järjestämistä ja tekemään ehdotus viranomaistoimintojen organisointia koskevaksi lainsäädännöksi.
Toimikunta ehdottaa, että viimeistään siinä vaiheesssa kun kansainvälisissä neuvotteluissa Kioton mekanismien käyttöä
koskevat pääperiaatteet ja -säännöt on saatu sovituiksi, asetetaan laajapohjainen elin valmistelemaan mekanismien käytön toteuttamista koskevia toimintamalleja ja valmistelemaan tarvittavaa lainsäädäntöä.
Toimikunta toteaa, että on tärkeää analysoida päästökaupan ja projektikohtaisten mekanismien eri vaihtoehtoja niiden
toimeenpanon kannalta. Valmiutta ottaa kantaa mahdolliseen EU:n laajuiseen päästökauppaan ja kansainvälisissä neuvotteluissa esille tuleviin Kioton mekanismeihin liittyviin kysymyksiin tulee parantaa. Toimikunta esittää, että Suomen kantojen valmistelussa voitaisiin entistä enemmän käyttää hyväksi sellaista mekanismeja koskevaa laajapohjaista analysointityötä, jossa hyödynnetään eri viranomaisten ja toimijoiden asiantuntemusta ja näkemyksiä. Viranomaisten ja toimijoiden vuorovaikutusta tulisi lisätä.
KTM:n yhdyshenkilö: EOS/Pekka Mäkelä, puh. (09) 160 88877 |