| Tiivistelmä | Julkisrahoitteiset tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat yksi tärkeimmistä suomalaisen innovaatiopolitiikan instrumenteista.Tyypillisesti ohjelmien taustalla on käsitys siitä, että ohjelman edustamalla tieteen ja/tai teknologian alueella on mahdollisuuksia, joiden takia erityinen lisärahoitus ja muut toimenpiteet ovat tarpeen. Käsitys saa kiteytetyn muotonsa ohjelmien tulevaisuuskuvassa, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehittymistä koskevia luonnehdintoja niiltä osin kuin eri sidosryhmät tuottavat, käsittelevät ja käyttävät niitä ohjelmatoiminnan yhteydessä.
Raportin tehtävänä on tarjota aineksia ohjelmatoiminnan yhteydessä tehtävän tulevaisuustyön ja sen puitteissa tuotettavien tulevaisuuskuvien analysoimiseksi.Tarkastelussa ei ole rajauduttu ohjelmadokumentaatiossa esitettyjen tulevaisuuskuvien esittelyyn, vaan pikemminkin pyrkimyksenä on ollut kuvata tulevaisuustyön toteutukseen liittyviä käytäntöjä.Tätä varten raportin alkupuolella hahmotellaan tulevaisuuskuvien sisältöä, tulkintaa sekä valmistelu- ja hyödyntämisprosesseja koskevia viitekehyksiä.
Suomalaisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien empiirisen analyysin osalta raportissa on rajauduttu Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin ja Tekesin teknologiaohjelmiin, joiden molempien merkitys suomalaisen innovaatiopolitiikan toteuttamisessa on keskeinen. Näin syntyvää kuvausta havainnollistetaan esimerkeillä siitä valmistelutyöstä, jota eräissä metsäsektorille sekä elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuteen painottuvissa ohjelmissa on tehty. Samoin raportissa käsitellään esimerkinomaisesti ulkomaisissa ennakointihankkeissa tehtyä tulevaisuustyötä.
Raportin loppupuolella tarkastellaan innovaatioympäristöjen ja -prosessien muutosprosesseja, jotka ilmenevät muun muassa palvelusektorin merkityksen lisääntymisenä, tutkimuksen kansainvälistymisenä, tutkimusohjelmien koon kasvuna sekä tutkimustulosten hyödyntämispyrkimysten varhaistumisena. Nämä muutokset asettavat tulevaisuustyölle haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi eri näkökulmia edustavien sidosryhmien osallistamiseen, yhteisten viitekehysten ja käsitteistöjen omaksumiseen sekä riskien hallintaan. Lopuksi raportissa esitetään johtopäätöksiä siitä, miten tulevaisuustyön vaikuttavuutta voidaan pyrkiä parantamaan tutkimuskentän ja arviointikriteeristöjen systemaattisella jäsentämisellä, ’best practice’-käytäntöjen dokumentoinnilla ja määrätietoisella tulevaisuustyön laadun kehittämisellä.
KTM:n yhteyshenkilö: Teknologiaosasto/Seppo Kangaspunta, puh. (09) 1606 3747 |